By Adrián Soto (Abstracts)

The Spanish daily, El Pais published the present article on 14.06.2010 as part of series on the European Economic Model. Finnish economy is highly depending on expert, up to 45% of the country´s GDP comes from exports. So in 2009 the GDP fell 7,8% and the country has indebted rapidly. Finland anyhow has entered into the International Financial Crisis with its economy in good shape, that allow the country, to lent a low rates.

Finland got out in the previous recession, on the 90 on the arms of the technological industry. This was only possible, because the country has been dedicated more than 3% of its GDP to I+D. The best example of it is Nokia. Innovation plus Education has been the Finnish receipt.

The challenge are not bigger. Nokia has lost muscles and cannot take Finland out of the crisis. Also the paper industry is in a weak shape due to the general fall the paper consume. The country is also in a sort of political crisis. Because of the next general elections to take place in April 2011, the Government is refusing to take measures to fight the crisis. ´So the en-debt rate only is growing. “We are in a situation of wait-and see”, said in the reportage the Director of the Labour Institute of Economic Research Jaakko Kiander.

(Suomen kielinen versio on UM:n mediakatsausista)

REPORTAJE:sostenibilidad del Estado de bienestar 10.

EL NUEVO MODELO PRODUCTIVO. EL CASO FINLANDÉS

Hay salida: educación e innovación

Durante la crisis de los noventa, Finlandia salió de la crisis gracias a la formación de sus trabajadores y a la inversión en innovación y tecnología. Su sistema educativo ha fortalecido al país, que hoy afronta la crisis con mayor ventaja competitiva

El país que superó la crisis de los años noventa gracias a la mezcla de educación e investigación también ha sufrido los golpes de una tormenta financiera que no respeta galones. Finlandia, que encabeza la lista de países europeos inversores en I+D, sufrió el año pasado una caída del PIB del 7,8% y prevé cerrar el año con un déficit público del 4,1%. Pero el embate es ridículo si se compara con el de España, Reino Unido o EE UU.

Con unas previsiones de débil crecimiento -del 1,2% en 2010 y en torno al 2,2% para los siguientes cinco años-, Helsinki mantendrá las tijeras a buen recaudo, a pesar de que el Fondo Monetario Internacional le insta a ahorrar mil millones de euros.

El desmembramiento de la Unión Soviética dejó a Finlandia sin su principal mercado. En ese periodo ya apostaba fuerte por la formación de sus profesionales, con un presupuesto en I+D que desde entonces ha rondado el 3% del PIB. Mientras, España ha variado del 0,8% que tenía a mediados de los años noventa al 1,3%, récord que alcanzó en 2008. Nokia es el mejor ejemplo del avance que experimentó en tecnología de la información con la ayuda de los incentivos del Estado. Este sector llegó a ocupar una tercera parte de la actividad económica.

Pero la clave del éxito finlandés reside en un sistema educativo modélico que empieza por los recursos. Finlandia invertía en 2006 un 6,14% de su producto interior bruto en educación, sólo por detrás de Suecia (6,85%) en el conjunto de la Unión Europea, donde se invierte un 5,05% de media.

“La inversión en formación ya comenzó en los años setenta. Finlandia se ha esforzado por coordinar la educación y hacer evaluaciones en todo el país. Algunos han criticado el excesivo número de ingenieros, pero eso ha permitido crear una base para las empresas tecnológicas”, asegura Totti Könnölä, finlandés que da clases en el madrileño IE Business School. La sólida formación de los profesores, su evaluación permanente y el respeto del que gozan entre la sociedad catapultó a Finlandia a los primeros puestos de la clasificación internacional de Pisa.

Könnölä, sin embargo, destaca las diferencias entre los dos países para advertir sobre el riesgo de trasplantar automáticamente el modelo a España. Este experto en gestión sostenible destaca asimismo la colaboración entre empresas y universidad. “La alta rentabilidad de los negocios inmobiliarios en España hacía muy difícil durante los años del boom conseguir financiación para un proyecto innovador, que siempre es más arriesgado”, añade, informa Luis Doncel.

La rápida recuperación de la economía del país nórdico se explica en parte por el crecimiento de Rusia. El 47,5% del PIB finlandés depende de sus exportaciones, en gran parte dirigidas a su gran vecino del Este. Pero la recuperación de su economía no aleja los fantasmas de inestabilidad política. “Tenemos elecciones generales en 10 meses. El primer ministro se retira bajo acusaciones de corrupción. El Gobierno está paralizado y todas las decisiones se están posponiendo para dentro de dos años”, asegura Jaakko Kiander, director del Instituto Laboral de Investigaciones Económicas.

Esta tardanza, sin duda, se paga. Pero Finlandia puede darse ese gusto porque le sale relativamente barato financiarse. La prima de riesgo que tiene que pagar sobre el bono alemán está en 30 puntos básicos, mientras la española ronda los 180. “Finlandia puede pagar su deuda con un crecimiento moderado del 3%, mientras que algunos países del Sur de Europa, con un crecimiento similar, no podrán pagar ni los intereses”, dice Martti Nyberg, economista jefe de Nordea, la principal institución bancaria del país.

El problema es que Finlandia no volverá a crecer el 5%, como hacía antes de la crisis. “Tenemos grandes desafíos. Nokia ya no es la empresa que nos puede sacar de los apuros”, dice Kiander. En efecto, Nokia, el principal productor de móviles del mundo y buque insignia de la ingeniería finlandesa, ha perdido terreno y sus beneficios ya no son los de antes. La empresa pagaba hasta hace unos años el 30% de los impuestos corporativos del país. Hoy, esa cifra no llega al 12%.

Además, la industria papelera, un sector crucial en la economía del país, también ha perdido mucho músculo por la caída en picado del consumo. Sin duda, las papeleras están detrás de la reciente decisión del Gobierno de centro-derecha de construir otras dos centrales nucleares. “El Gobierno dice que las construye para cubrir el aumento del consumo de electricidad. Pero el motivo de fondo es que las papeleras han decidido entrar en el negocio energético”, asegura Lauri Myllyvirta, de Greenpeace.

Hasta mediados de la década, Helsinki ocupaba el podio en todas las encuestas de competitividad. En la última medición del Institute for Management Development, el país nórdico había caído al 19. España está en el 33.

Mediakatsaukset 17.06.2010

El Pais arvio Suomen kokemustensopivuutta espajalaiselle

Ulospääsytie löytyy”, otsikoi espanjalaislehti El País. Suomi panostaa kaksi kertaa enemmän innovaatioihin, sillä on puolet pienempi työttömyys, ja julkisen talouden vaje on vain viidennes Espanjan vastaavasta. Hyvinvointivaltion kestävyyttä luotaavassa kirjoitussarjassa benchmarkkauksena käytettiin 14. kesäkuuta Suomea. Jaakko Kiander, yksi artikkeliin haastatelluista asiantuntijoista, nostaa esiin poliittisen johtajuuden vajeen Suomessa.

El País- lehden talouskriisiä analysoivassa kirjoitussarjassa Helsingin kirjeenvaihtaja Adrián Soto arvioi Suomen menestyksen salaisuutta 14. kesäkuuta. Sivun pituisen artikkelin mukaan Suomi selvisi 1990-luvun lamasta panostamalla työntekijöiden koulutukseen ja sijoittamalla innovaatioihin ja teknologiaan. Mallikas koulujärjestelmä on voimistanut valtiota, joka voi tänään kohdata kriisin kilpailukykyisenä.

Artikkelin mukaan Suomi kärsii kuitenkin yhtä kaikki myrskyisästä finanssikriisin jälkitilanteesta. Suomen, joka on Euroopassa tutkimukseen ja kehitykseen yksi eniten investoivimmista valtioista, bruttokansantuote laski viime vuonna 7,8 prosenttia, ja valtio päättänee tämän vuoden noin 4,1 prosentin n budjettialijäämään. Tämä on kuitenkin pientä verrattuna Espanjan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain taloustilanteeseen.

Ennustukset ovat lehden mukaan hentoisen talouskasvun kannalla – noin 1,2 % vuonna 2010 ja noin 2,2 % seuraavina viitenä vuonna. Helsinki on päättänyt säilyttää leikkaukset minimissään, vaikka Kansainvälinen valuuttarahasto vaatiikin sitä säästämään miljardi euroa.

Neuvostoliiton hajoaminen jätti Suomen vaille pääasiallisia markkinoitaan, kirjoittaa Soto. Jo silloin Suomi ymmärsi panostaa työntekijöiden koulutukseen ja investoi tutkimukseen ja kehitykseen, aina siitä lähtien noin 3 % bkt:staan. Espanjassa 1990-luvun puolivälissä sama luku oli 0,8 %, ja vuonna 2008 1,3 %. Nokia on paras esimerkki siitä, miten informaatioteknologia saavutti menestystä valtiontukien avulla. Suomessa it-sektori onnistui valtaamaan kolmasosan taloudellisen toiminnan alalla.

Suomalaisen menestyksen salaisuus piilee myös mallikkaassa koulujärjestelmässä, joka taas perustuu siihen sijoitettaviin resursseihin. Vuonna 2006 Suomi investoi 6,14 % bkt:sta koulujärjestelmään, mikä oli Ruotsin (6,85 %) jälkeen toiseksi eniten EUssa, jonka keskiarvo oli 5,05 % valtion bkt:sta. ”Investoiminen kolutukseen alkoi jo 1970-luvulla. Suomi panosti koulutuksen koorninointiin sekä sen jatkuvaan arviointiin maanlaajuisesti. Jotkut kritisoivat insinöörikoulutettujen suurta lukumäärää, mutta juuri se salli teknologiayrityksille hyvän pohjan”, kertoo Totti Könnölä, joka opettaa IE Business Schoolissa Madridissa.

Könnölä korostaa myös erityisesti yhteistyön tärkeyttä yritysten ja yliopistojen välillä. Laadukas opettajainkoulutus ja sen jatkuva arviointi sekä opettajien ammatillinen arvostus yhteiskunnassa saivat Suomen ampaisemaan Pisa-tutkimusten kärkeen.

Nopea taloudellinen elpyminen selittyy artikkelin mukaan osaltaan Venäjän talouskasvun kautta. 47 % Suomen bkt:sta tulee viennistä, ja suuri osa siitä suuntautuu itänaapurimaahan. Ongelma on, ettei Suomen talous tule kasvamaan enää 5 %:a kuten ennen kriisiä.

Mutta talouden elpyminenkään  ei etäännytä poliittiseen epävakauden varjoa. “Meillä on parlamenttivaalit kymmenen kuukauden kuluttua. Pääministeri vetäytyy syrjään korruptioväitteiden alaisena. Hallitus on lamaantunut ja kaikki päätökset lykätään kahden vuoden päähän”, sanoo palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Kianderin mukaan Suomella on suuria haasteita. Nokia, joka on yksi maailman suurimmista matkapuhelinvalmistajista ja suomalaisen insinööritaidon lippulaiva, on menettänyt maaperää eivätkä sen tuotot ole enää entisen tasoiset. Yritys maksoi vielä muutama vuosi sitten 30 prosenttia Suomen yritysveroista. Nyt sama luku on vajaat 12.

Lisäksi paperiteollisuus, joka oli olennainen talouden sektori, on menettänyt paljon voimiaan kulutuksen laskettua rajusti. Paperiteollisuusyritykset ovat vahvasti ydinvoiman lisärakentamisen takana, mistä eduskunnassa pian äänestetään. ”Hallituksen mukaan uudet ydinvoimalat rakennettaisiin Suomeen kattamaan sähkön kulutuksen lisääntymistä. Oikea motiivi tälle on kuitenkin se, että paperiteollisuusyritykset ovat päättäneet sijoittautua energiamarkkinoille”, kertoo Lauri Myllyvirta Greenpeacesta.

Vuosikymmenen puoleen väliin saakka Suomi piti kärkipaikkansa kaikissa kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa. Institute for Management Developmentin viimeisimmän mittauksen mukaan Suomi on pudonnut sijalle 19 Espanjan ollessa sijalla 33.